Fysiikka, sosiologia ja savolainen johtamiskonsultteina

Fyysikko Geoffrey West kirjoittaa kirjassaan ”Skaala” siitä, miten ihminen on äärimmäisen tehokkaaksi viritetty kone, joka kuluttaa päivittäin vain noin hehkulampullisen verran energiaa pysyäkseen elossa. Mutta ihmisen arkipäivän käyttäytyminen: astianpesukoneen käyttäminen, liikkuminen autolla tai lentokoneella, hiilen poltto, lihan syönti tai somettaminen ja nettisurffailu tekevät meistä energiankäytön ylikuluttajia. Tämä voi äärimmillään suistaa koko maailmamme raiteiltaan. Siksi meidän - tai ainakin kaupungeissa asuvien - on innovoitava yhä nopeammin ja enemmän pysyäksemme elossa. Paluuta hitaaseen aikaan, hyggeilyyn ja downshiftaamiseen ei siis ole, ainakaan suurkaupungeissa, joiden elon tahti kiihtyy vääjäämättömästi. Elämän metronomi liikkuu suurkaupungeissa yhä nopeammin. Siksi et ole väärässä tai ”ulkona”, jos tunnet jotain omituista, kun matkustat pienestä kaupungista suurempaan.

Kun matkustan Kuopiosta Helsinkiin, skaalautuu monet asiat eri mittaan. Kaupungin väestömäärän kasvun vaikutuksesta elämän tahti kiihtyy: ihmiset kävelevät nopeammin, pyöräilijät polkevat kuin viimeistä baanaa, luovuus on käsin kosketeltavissa, ihmisten sosiaalinen leposyke on korkeampi, innovaatioita, yrityksiä ja patentteja syntyy enemmän kuten myös rikoksia, ja niin edespäin. West väittää, että kun kaupungin väestömäärä kaksinkertaistuu, tapahtuu 15 prosentin kasvu esimerkiksi ihmisten kävelynopeudessa tai patenttien määrässä. Se on skaalautumista. Kaupungit ovat innovoinnin näkökulmasta keskeisiä ja toisaalta niillä ei ole muuta vaihtoehtoa, koska ne käyttävät niin paljon energiaa. Kaupungit, kuten myös eläimet, ekosysteemit ja yhtiöt skaalautuvat koon mukaan uskomattoman yksinkertaisella tavalla. Sanotaan, että miehet on tehty yksinkertaisista osista, mutta tämä näyttää pätevän maailmankaikkeuteen.

Yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa on paljon keskustelu siitä, että kaupungeissa sosiaaliset siteet heikkenevät ja syntyy yksinäisyyttä. Tämä ei pidä universaalina väitteenä paikkaansa, sillä kaupungit eivät tuota yksinäisyyttä, vaan varmistavat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja taloudellisen tuottavuuden. Toki on niin, että kun energia pakkautuu pienelle alalle, syntyy epäjärjestystä: siis myös yksinäisyyttä, masennusta ja syrjäytymistä. Epäjärjestys on energian ydin: kun energiaa muutetaan hyödylliseksi, syntyy sen yhteydessä entropiaa, hyödytöntä energiaa. Näin vain on. Jos katsotaan kirkkaalta puolelta ovat kaupungit energisiä innovaatioalustoja. Ne mahdollistavat jotain kaunista ja ehkä myös sosiaalisesti parempaa. Kaupungit mahdollistavat emergenssin – kokonaisuudesta nousevan uuden piirteen. Lahjakkuuden ja luovuuden. Rakkauden ja ystävyyden. Kaupunki on systeemi, joka on merkittävämpi kuin sen yksittäiset ominaisuudet. Saman skaalautumislogiikan mukaisesti esimerkiksi yhteisöihin ja sosiaalisiin ryhmiin sisältyy emergenssiys. Tämä on oleellista esimerkiksi asiakasymmärryksen, markkinointiviestinnän tai innovaatioiden johtamisen näkökulmasta.

Vaikka haluamme ajatella lineaarisesti ja saada asiat järjestykseen, meitä ympäröivä fyysinen tai sosiaalinen maailma ei ole lineaarinen. Se on skaalautuva, epälineaarinen ja fraktaali. RESET –mallilla on mahdollista tutkia systeemisesti ja laadullisesti sosiaalisen ryhmän vaikutuksia esimerkiksi kaupunginosien suunnitteluun, yrityksen tuotekehitykseen, innovaatioiden johtamiseen tai erilaisten palveluiden optimointiin. Se toimii välineenä, joka lisää asiakasymmärrystä ja arvoa yrityksen tai organisaatioiden palveluille, brändille ja tuotteille. Kaikki mikä skaalautuu ylös, skaalautuu myös alas. Silloin esimerkiksi ryhmäkäyttäytyminen tutkiminen on tarkoituksenmukaista laadullisten menetelmien ja pienten aineistojen avulla. RESET -malli mahdollistaa epälineaarisuuden ja kompleksisen ilmiön tutkimisen. Tämän avulla voi erottautua muista. RESET your future business and organisation.