Joulukuusen brändäys

On tyylikästä olla inhimillisesti sivistynyt – siis empaattinen ja toiset huomioiva, kauniisti käyttäytyvä, avoin, sydämellinen, inhimillinen, oikeudenmukainen, hyvä ihminen… Voit kuunnella räppiä tai gospelia, klassista tai poppia, käydä futispelissä tai tansseissa, katsoa balettia tai sirkusta, ostaa kotimaista tai pirkkaa, ajaa teslaaa tai porschee, juoda suodatinkahvia tai lattee. Aivan what ever vaan. Klassinen sivistys on sitten eri juttu, oma genrensä, jolle on oma asiakassegmentti ja se on aivan ok. On myös olemassa muita sivistyskäsityksiä – kuten tieteellinen sivistys tai kirjasivistys, mutta kun katsot vaikkapa ikkunastasi ulos niin kokonaisuus ratkaisee.

Itse uskon, että inhimillinen sivistys on tämän vuosituhannen juttu. Sen avulla voidaan tehdä monia eri asioita. Tehdä toinen ihminen onnelliseksi, auttaa toista, vahvistaa yrityksen liiketoimintaa tai lisätä asiakasymmärrystä. Millaista voisi olla esimerkiksi inhimillisen sivistyksen ympärille rakennettu automyymälä, pankkipalvelu, yliopisto, koulu, uusi asuinalue tai tori? Johtamisen näkökulmasta inhimillinen sivistys on uusi tapa vahvistaa brändiä.

Olisit nuorisokielen mukaisesti boss level seppä, jos olisit inhimillisesti sivistynyt ja myös kykenevä ajattelemaan asioita eri näkökulmista, kokonaisvaltaisesti eli systeemisesti. Silloin et ole lukkiutunut yhteen ”siiloon”. Silloin sun ei tarvii lähtee kauas pois, että tajuut mistä tässä hommassa on kyse. Puut ja metsä tulee samassa kuvassa, ei tartte filosofoida kumpaa et näe tai et halua nähdä. Inhimillisen sivistyksen ja systeemisen ajattelun yhdistämisellä voidaan tehdä mitä vaan. Siinä yhdistyy tieto ja ihminen kauniiseen pakettiin, jonka avaaminen synnyttää jatkuvasti uutta kauniimpaa tulevaisuutta. Mielikuvituksen käyttäminen ei ole lapsellista, vaan tarpeellista. Jos et ole aivan varma mielikuvituksesta ja haluat vakuuttaa itsesi, asiakkaasi tai liikekumppanisi, lisää siihen jokin etuliite. Vaikka sosiologinen mielikuvitus, johtamisen mielikuvitus tai luonnontieteellinen mielikuvitus. Silloin se istuu paremmin mieleen.

Mielikuvituksesta pääsemme vihdoin otsikon ytimeen. Tanskalaiset ovat ainakin osittain kadehdittavan ihania: heidän tyylitaju on aivan over us ja he ovat monessa asiassa meitä noin ”150 vuotta” edellä. Niin uskomatonta kuin se on, niin Tanskasta tuodaan meille myös joulukuusia! En tiedä miksi, mutta oletan, että metsäkuusen brändäys on epäonnistunut, kun kaunis, sievä ja tasapainoinen tarhakuusi istuu kotiin ja toiseen kivasti. Siinä ilmainen vinkki bränditoimistoille. Brändätkää suomalainen metsäkuusi vientituotteeksi.

Tanskalaiset ovat onnistuneet tarhakuusen brändäyksen lisäksi monessa muussa. Kun Suomessa tahkotaan jääkiekkoa, tehdään Tanskassa aivan jotain muuta. Globaali brändiguru Martin Lindström on tästä oiva esimerkki, kuten myös Johan Bülow, tanskalainen lakuherra. Yliopistot ovat meikäläisiä yliopistoja edellä ja ajattelutapa modernimpi. Joulukuusen brändäys on suomalaisen inhimillisen sivistyksen ja kokonaisvaltaisen – systeemisen ajattelun – lippulaivapaketti. Paketti, jolla asiakas viedään kauas pois omasta arjestaan kaukaiseen, kauniiseen ja tasa-arvoiseen Suomeen.