Savolainen, matematiikka ja ruotsalainen futis johtamiskonsulttina

Jos haluat tietoisesti vaikuttaa negatiivisesti pienryhmässä toimivien ihmisten tyytyväisyyteen, viesti vähemmän ja toimi suljetusti. Brittiläinen psykologi Donald C. Pennington painottaa, että ryhmän sisäisen viestinnän ohjaamisella voidaan vaikuttaa työntekijöiden suoritukseen ja tyytyväisyyteen. Kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei ole. Avoin ja hajautettu viestintä lisää kuitenkin sitoutumista työhön ja edistää työntekijöiden välistä yhteenkuuluvuutta. Siksi kannattaa palkata savolainen, joka osaa viestiä siten, että kaikille jää epäselväksi se kuka on oikeassa. Tämä on tärkeää, koska oikeassa oleminen on usein näkökulmakysymys ja ei edistä ryhmän sisäisten tavoitteiden saavuttamista. Siksi tärkeämpää on viestiminen ja ryhmän sisäisen yhteenkuuluvuuden edistäminen. Johtaminen on tilan tekemistä, huomioimista, ymmärryksen lisäämistä ja tiedon hankintaa. Kykyä havainnoida ja löytää oma paikka kokonaisuudessa. Puhtaimmillaan se on kuin matematiikka: ympärillä olevan löytämistä.

Jokaisella työpaikalla tarvitaan itseohjautuvuutta. Itseohjautuvuus ja sen toimivuus liittyvät ihmisten väliseen yhteistyöhön ja suunnitelmalliseen johtamiseen. Ilman näitä asioita itseohjautuva organisaatio ajautuu epävarmuuteen ja kaaokseen, josta selviytyminen laittaa resurssit väärään koriin. Itseohjautuvuus edellyttää siis pienryhmiä. Japanissa on havaittu, että 8-12 henkilön ryhmät ovat toimivia, koska silloin ihmiset pystyvät luomaan toimivat ihmissuhteet, jotka edistävät tuloksellista toimintaa ja tehtävien saavuttamista. Johtajan ei tällöin tarvitse johtaa tai edes liidata ihmisiä, vaan kulkea virran mukana. Pienryhmillä on myös monia positiivisia vaikutuksia. Ne antavat ihmisille psykologisen turvan: luottamuksen siihen, että ihmistä ei rangaista asioiden puhumisesta tai virheistä. Silloin myös motivaatio työn tekemiseen kasvaa. Mutta yhteisön on myös rajoitettava ihmisiä ja ihminen ei voi käyttäytyä miten vaan: ei voi elää kuin pellossa. Yksilöiden on oltava myös itsevarmoja ja nöyriä sekä kyetä kompromisseihin.

Johtamisen näkökulmasta ryhmä on osattava laittaa ajattelemaan ja tuntemaan. Näin teki esimerkiksi mestariohjaaja Alfred Hitchcock elokuvissaan. Hän ei tehnyt sitä tuosta vaan, vaan tarkan suunnitelman avulla. Ohjaustyönsä tukena hänellä oli kaksi käsikirjoitusta: sininen ja vihreä. Sininen sisälsi elokuvan repliikit ja tarinankerronnan ja vihreä ne tunteet, joita Hitchcock halusi katsojien tuntevan. Samalla tavalla ihmisten ja ryhmien johtamisessa tarvitaan kahta käsikirjoitusta. Tunnekäsikirjoitusta tarvitaan aiempaa enemmän. Se on myös tapa ymmärtää paremmin, mitä yhteisössä tapahtuu ja sitä, miten yhteisön itseohjautuvuutta voidaan edistää. Hyvä johtaminen on kuin ruotsalainen futis. Siinä keskitytään joukkueeseen yksilöiden sijasta. Siis tarvitsemme lisää ymmärrystä - RESET your future.