Parasta kansanterveysduunia ja habitusta

Kapitalismi on jees, mutta vapaisiin markkinoihin ja sääntelyn purkamiseen perustuva kapitalismi ei. Tämä on taloustieteilijä Ha-Joon Changin yksi perusviesteistä teoksessa 23 tosiasiaa kapitalismista. Ei ole olemassa täydellisen vapaita markkinoita tai myöskään mitään näkymätöntä kättä, joka ohjaa ja vie meitä. Kaikki toimintamme on inhimillistä. Joku tai jokin määritelty tavoite ohjaa meitä. Tämä on myös kehittyneen liberalismin (advanced liberalism) perusoletus, josta muun muassa brittisosiologi Nikolas Rose on puhunut. Ihmisiä ohjataan tiettyyn suuntaan erilaisten käyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden avulla. Ihmisiä hallitaan vapauden avulla.

Olen siis vapaa liikkumaan, vaikka annan koko ajan omalla suostumuksella tietoja liikkeistäni globaaleille yrityksille. Sallin samalla epätasa-arvon lisääntymisen, kun resurssit keskittyvät yksilöltä yrityksille. Meitä ohjataan – tönitään (nudge) käyttäytymään tietyllä tavalla. Markkinointi ja brändit ovat nudgettamista peruslähtökohdiltaan. Kari Grandi ja kasikytluvun jenkkileffat Top Gun etujonossa luovat mielikuvia oikeasta. Tämä on myös kaikkien yhteisöjen, politiikan ja markkinoidenkin perusominaisuus. Ohjaamme myös omia lapsiamme käyttäytymään tietyssä kasvatuksen kehyksessä, meitä ohjataan työpaikalla käyttäytymään joidenkin normien mukaan, valtio ja yritykset ohjaavat sote-uudistuksessa käyttämään meitä tiettyjä palveluita tietyllä tavalla, yliopistossa ohjataan opiskelemaan tietyssä muodossa ja niin edelleen. Välillä olisi helpompaa, jos ymmärtäisimme, että meidän tarkoitus on tuottaa hyvää toisillemme. Se on parasta lisäarvoa mitä voimme tuottaa. Laulaja Reino Nordin sanoi sen hienosti: taiteen tekeminen on kansanterveysduunia. Hyvää voi tehdä monin tavoin: kirjoittamalla, hymyilemällä, avaamalla oven, kuiskaamalla, kertomalla vitsin, unelmoilmalla. Mutta voiko suorittamalla ja kasaamalla ylivuolevasti resursseja tehdä sitä?

Habitus määrittää yhteiskunnallisen asemamme, väitti ranskalaisen sosiologian mestari Pierre Bourdieu aikoinaan. Habitus on tärkeää, se on viestimistä, minuuden ilmaisua sinän ja minän välillä. Jos tästä syntyy jotain uskomatonta, niin silloin olemme onnistuneet. Se on nudgettamista aidoimmillaan. Sinä autat minua olemaan parempi. Empaattinen nudgetus on jotain muuta, kuin vaikka ylisuorittamisen filosofia, jossa sinä autat itseäsi olemaan parempi – lapsen tai itsesi kautta. Pitkässä skaalassa – esimerkiksi luonnon historiassa – suorittaminen on vain surinaa. Elämää ei voi kelata eteen tai taakse. Se unohtuu liian usein meiltä kaikilta. Kun moni asia unohtuu, niin perspektiivi sumentuu. Parasta kansanterveysduunia on oleminen – lähellä, taiteella, esteettisyydellä ja habittamalla. Siinä on myös markkinointiviestinnän ja uuden keksiminen tulevaisuus. Reset your future.