LOST, luovuus ja ideoiden synty

Luova luokka on sosiologinen käsite, konstruktio, jolla brändätään osa ihmisistä erityisen luoviksi. Luovuutta ei voi eriyttää ihmisestä, se on jokaisen ihmisen ominaisuus ja oikeus. Ihmisarvoinen elämä syntyy luovuudesta ja ihmisten välisestä yhteistyöstä. Luovuutta on meissä kaikissa, eri muodoissa. Se syntyy erilaisten ympäristötekijöiden vaikutuksena. Sosiologi Richard Sennet väittää, että ammattitaidon (craftmanship) näkökulmasta motivaatio on lahjakkuutta tärkeämpi ominaisuus. Luovuuden näkökulmasta motivaatio luovuuteen voi ilmetä eri elämänvaiheissa eri tavoin. Siihen ei voi pakottaa, mutta siihen voi kannustaa ja motivoida.

Luovuus ei ole möykky, vaan se on tapa, tottumus, intuitio, ajatus tai teko, jonka auttaa meitä tekemään elämästämme kauniimpaa, aistikkaampaa, monipuolisempaa, toimivampaa ja sivistyneempää – luovuus on inhimillinen oivallus. Pyykinpesukone vapautti naiset työelämään ja on yksi sukupuolten välisen tasa-arvon suurimmista innovaatioista. Maksuton koulutus on antanut kaikille suomalaisille tasa-arvoisen mahdollisuuden kouluttautua tohtoriksi saakka. Ilmainen ruoka peruskoulussa ja lukiossa on niin ikään äärettömän upea, tehokas ja tuottava innovaatio, joka mahdollistaa luovan opiskelun ravittuna. Nämä ovat luovia innovaatioita.   

Luovuus ei ole kuitenkaan vain onnistumisia. Se on turtumista – piinavaa tyhjyyttä, alakuloa, iloa, toivoa ja epätoivoa. Pitkä prosessi, jossa tieto muovautuu eri suuntiin ja muotoihin. Mutta sitten – usein sattumalta, kun et osaa odottaa, oivallat ratkaisun. Oivallus on luovan ideoinnin moottori. Se syntyy, kun ajatukset kohtaavat esteen, umpikujan tai tyhjyyden. Se syntyy ihmisten välisestä jännitteestä, ristiriidasta, virheistä ja epäonnistumisista. Se syntyy myös jonkin toisen tekijän yhteisvaikutuksena: kun kävelet, katsot televisiota tai saunot.

Näin tapahtui, kun suunnittelin Itä-Suomen yliopiston tiedekuntarakennetta. Työ ei edennyt ja eräs ilta katsoin LOST-sarjaa ja tiedostamatta oivalsin, miten rakenteet tulee suunnitella. Ja niin syntyi neljän tiedekunnan malli: LOST-malli. Tältä perustalta yliopisto jatkaa autuasta eloaan vielä nykyäänkin.  

Psykologian professori flow´sta ja luovuudesta kirjoittanut Mihaly Csikszentmihalyi korostaa oikeanlaisen ympäristön ja vuorovaikutuksen merkitystä luovuuden ilmenemisessä. Luovat ihmiset nauttivat luovasta prosessista sen itsensä vuoksi. Itseisarvo on tärkeä osa luovuutta. Tämä on tärkeä ymmärtää. Esimerkiksi tiedollinen ongelmanratkaisu on vaativa prosessi, jossa oivallus antaa virran. Välinearvo: lopputulos on itseisarvon sivutuote. Toki tärkeä sellainen.

Myös muotoiluajattelussa kannustetaan luovuuden hyödyntämiseen ideointi- ja ongelmanratkaisuprosessissa. Muotoilu- ja innovaatiotoimisto Ideon perustaja Tim Brown on kuvannut muotoiluajattelua avaruudelliseksi järjestelmäksi, jossa inspiroituminen, ideoiminen ja toteuttaminen ovat toistuvassa vuorovaikutuksessa. Luova ideointi ja oivallukset ovat ongelmanratkaisun peruspalikoita, mutta eivät vielä pesukoneen, maksuttoman koulutuksen tai kouluruokailun kaltaisia innovaatioita. Innovaatio syntyy, kun idea muunnetaan suunnitelman muotoon, sitä toteutetaan käytännössä ja ihmisen oppivat käyttämään sitä. Tämä on usein vaikeaa. RESET-mallissa laadullista analyysiä, systeemistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua ja muotoiluajattelua hyödynnetään pienten aineistojen tulkinnassa, analyysissä ja ongelmanratkaisussa. Nämä muodostavat myös perustan ideoiden muuntamiselle toteutettavaan muotoon esimerkiksi palveluksi, tuotteeksi tai kokemukseksi.